En ole koskaan sen kummemmin itseäni esitellyt täällä blogissa, koska uskon lukijoitteni koostuvan muutamasta työkaverista ja äidistäni. Tänään kuitenkin kirjoitin Omaelmänkerrallinen kirjoittaminen -kurssia varten itsestäni ja ajattelin tännekin jakaa sen saman tekstin. En nyt oleta, että ketään kiinnostaa minä, mutta kehotan muitakin kokeilemaan samaa. Kirjoita itsestäsi niin paljon kuin tiedät/ sillä hetkellä tulee mieleen/ on mielestäsi oleellista. Minut tuntee siitä, että...
Olen 21-vuotias juuriltani täysin suomalainen
nainen. Pituutta on 178cm ja paino väreilee sensuroitu kg:n pinnassa. Iho on niin
vaalea, että se kuultaa paikoitellen läpi. Kulmakarvat ja ripset ovat
näkymättömät. Hiukset ovat luonnonvaaleat ja otsatukka on ollut samanlainen
viimeiset kymmenen vuotta.
Osaan puhua Kalajoen murretta, mutta unohdan
sen helposti. Yritän olla puhumatta toisten päälle, se on välillä vaikeaa.
Palvelutyössä teitittelen itseäni vanhempia asiakkaita, koska se on mielestäni
korrektia.
Tykkään olla huomion keskipisteenä, mutten
ole huomionhakuinen. Ilmaisen itseäni
mielelläni pukeutumisella. Rakastan huippumuotia ja kirpputorilöytöjä. Olen
kuitenkin mukavuudenhaluinen, kengistäni eniten käytän Kuomia ja Hai-saappaita.
Toinen minulle tärkeä ilmaisumuoto on tanssi, mitä nykyään harrastan enää
kotona ja baareissa.
Estetiikka on minulle tärkeä arvo. Opiskelen
taidehistoriaa ja luulen, että olen perinyt visuaalisuuden. Siskoni opiskelee
animaatiota, äitini on kuvaamataidon opettaja ja mummoni oli taitava
maalaamaan. Minulla on valokuvamuisti, muistan helposti ihmisten kasvot, mutten
heidän nimiään. Katselen mielelläni ympärilleni. Tänään aamu-uintiani piristi
altaan pohjassa luikertelevat käärmeensuomut, jotka aurinko laski veteen
ikkunan takaa.
Olen joissain ihan kummallisissa asioissa
todella pikkutarkka ja taas oleellisemmissa asioissa suurpiirteinen. En ole
perfektionisti, mutta pelkään usein epäonnistumista. Minun on vaikea sietää painetta.
Stressaannun helposti, jolloin olen kyvytön toimimaan sen sijaan, että toimisin
tehokkaasti.
Olen herkkä ja voimakastunteinen. Minulla on
todella eläväiset kasvot, enkä sen takia pysty piilottamaan tunteitani. Mielestäni
minussa on kaksi puolta, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Toisaalta olen
hyvin temperamenttinen, voimakastahtoinen ja lyhytpinnainen, toisaalta
ymmärtäväinen, sovitteleva ja kompromisseja tekevä. Valitettavasti minulle kaikista
läheisimmät ihmiset ovat niitä, jotka saavat nähdä tuota ensimmäistä puolta itsestäni.
Olen siis jokseenkin vieraskorea, mutten teeskentele.
Vietän kaupassa liikaa aikaa vihannesosastolla.
Lempiruokani on kreikkalainen salaatti ja herkkuni popcorni. Saan kahvista
puheripulin. Vihaan vihata-sanaa. Välttelen sen käyttämistä, koska se on niin
voimakas ja paha tunne. Rakastan yötöntä yötä, matkustamista, nykysirkusta, käsitöiden
tekemistä, ja Pmmp:tä. Eniten kuitenkin rakastan elokuun lämpimiä iltoja, kun
viimein hämärtyy, kun taivas kajastaa niin kauniisti kuin osaa ja katulamput
syttyvät.
Löysinpäs sieltä samoja juttuja kuin itsestänikin: näkymättömät kulmakarvat, olen mukavuudenhaluinen kenkien suhteen, minulla on valokuvamuisti kasvojen suhteen (mikä on välillä vähän noloa jos itse muistat toisen kasvot mutta se toinen ei sinua...) ja temperamentti on myös hyvin monijakoinen.
VastaaPoistaTämä oli hauska! Pitää miettiä jos itsekin jaksaisi syventyä itseensä tämän verran :) Kiitos Eeva!
Ps. Kyllä sun blogia luetaan!
Aivan ihana postaus! Kirjoitat tosi hyvin :-)
VastaaPoistaKiitos ihanista kommenteista! :)
VastaaPoista<3
VastaaPoista