Kahvi on vain 50 senttiä, mutta ihan kamalan makuista. Olen
valinnut istumapaikkani huonosti sikäli, että radion kaiutin on parin metrin
päässä oikeasta korvastani. Paikka on hämärä, joten ikkunoista sisääntulviva
pakkasentäytteinen iltapäivän harmaa valo ei sovi tunnelmaan ollenkaan.
Tällaiset paikat ovat päiväsaikaan vain surullisia. Outo keski-ikäisten
vakioporukka. Paikan pelastus on se, että se on yliopiston kyljessä ja näin osa
kaupungin akateemista korkeakulttuuria.
Katsoin juuri Foxilta pätkän huonosti tehtyä dokumenttia,
jossa kerrottiin ihmeparantumisesta. Aloin miettimään uskonnollisuutta.
Suomalaiset eivät muka lähtökohtaisesti ole kiinnostuneet uskonnosta. Luulen
kuitenkin, että – vastapainoksi nykyajan trendiksi nousee erilaisten uskontojen
ja hengellisyyden tutkiminen ja kokeileminen.
Ainakin eräältä
ystävältäni löytyi kirjahyllystä jos jonkinmoisia filosofisia kirjasia ja
Koraani, ihan vain tutkiskelua varten. Käsittääkseni hänellä on myös
jonkinlaista kristillistä taustaa. Islam leviää muslimien maahanmuuton myötä,
joten kaikkialla maailmassa on yhä enemmän käännynnäisiä. Joillekin
kristinuskokin saattaa näyttäytyä eksoottisena ja houkuttelevana, jos kotona ei
ole saanut kristillistä kasvatusta. Eräs nuori musliminaisenalku kääntyi kristinuskoon
ja päätöksensä myötä menetti isänsä. Minkälaisia asioita ihminen on valmis
saamaan ja menettämään uskon myötä?
Yksi paskan dokumentin anneista oli jonkinlainen
karismaattinen parantaminen. Harmaatukkainen äijä kimaltelevassa puvussa kaatoi
ihmisiä Hollywoodissa. Tyypillä on ilmeisesti oma tv-ohjelmakin ja massatapahtumissa
parantavaa vettä (joka on siis tuon äijänkin sanojen mukaan kuitenkin ihan
tavallista vettä) myydään muovipullotettuna
Itse liputan vimmatusti uskonnonvapauden puolesta, mutta
miksi olen sitten niin skeptinen tällaisten tapausten suhteen? Uskonnon
varjolla on helppo vetää ihmistä nenästä, he kun ovat hyväuskoisia; uskovat
hyvään ja ovat hyviä uskomaan.
Olen äärettömän kiinnostunut maailman eri uskonnoista ja
haluaisin oppia uskonnollisuudesta ja hengellisyydestä paljon lisää. Joskus on
jopa mietintämyssyssä ollut alan vaihto uskontotieteisiin. Haluaisin entistä
paremmin ymmärtää eri kulttuureissa asuvia ihmisiä ja ehkä saada uusia ulottuvuuksia
omaan hengelliseen elämääni. Parhaimmillani olen kuitenkin vain kaverin
seurassa uskaltautunut luterilaisen jumalanpalveluksen sijaan helluntaikokoukseen
Miksi olen niin varovainen muihin uskontoihin
tutustumisessa? Toiseen uskontoon tutustuminen käytännössä tuntuu vähän kuin
syrjähypyltä. Jos seurustelee, on hieman kyseenalaista, jos kokoajan haikailee
jonkun toisen perään ja haluaisit kokeilla vähän kaikkia (kaikkea). Entäpäs jos
nämä suhteen ulkopuoliset kokeilut kuitenkin rikastuttaisivat suhdetta ja saisivat
entistä hanakammin tarrautumaan omaan kumppaniin? Olisiko se niin paha? Ideana
olisi kuitenkin mielenkiinnolla tarkkailla, millaista hengellistä elämää
toisten uskontojen kannattajat elävät. Ehkä pelkään kuitenkin liikaa
haksahtavani johonkin tuntemattomaan.
Mielenkiintoista pohdintaa ja olen joskus mietiskellyt samoja asioita. Kiinnostukseni uskonnollista- ja kirkkotaidetta kohtaan antaa minusta mukavan turvallisen tavan tarkastella erilaisia uskontoja ja yhteiskuntia sopivan matkan päästä.
VastaaPoista